YULE
vuosittain 21. joulukuuta
Yulen taustoja
Yule tunnetaan myös talvipäivänseisauksena ja jouluna. Yulen aikaan päivä ja yö ovat yhtä pitkät ja siitä eteenpäin valon määrä alkaa taas lisääntyä. Siksi Yulena juhlitaankin valon paluuta ja uudelleensyntymää – se aloittaa valmistelut ja odotukset luonnon heräämiseen ja kevään tuloon liittyen.
Kelttiläisen mytologian mukaan pimeää ja valoisaa aikaa hallitsee kaksoset: Tammikuningas (Oak King) ja Orjanlaakerikuningas (Holly King). Tammikuningas edustaa valoa, kasvua ja kesää, kun taas Orjanlaakerikuningas edustaa pimeyttä, kuolemaa ja talvea. Kuten luonnon kiertokulku jatkaa ikuista kulkuaan, myös nämä kaksi taistelevat loputtomiin.
Yule on yksi vanhimmista juhlapyhistä ja yhä edelleen sitä vietetään ympäri maailmaa erityisesti wiccojen ja muiden pakanoiden, noitien ja luonnonuskovaisten keskuudessa. Sanasta "Yule" on myös johdettu useamman eri kielen joulua tarkoittava sana, näin myös suomen kielen kohdalla.
Yulekuusi, yulepukki ja yulehalko sekä kodin koristelu havuin, kynttilöin ja vihreän sekä punaisen väreillä ovat kaikki vanhoja, Yuleen kuuluvia perinteitä. Kun kristinuskon ristiretket alkoivat ja pakanoita käännytettiin kristinuskoon, pakanoiden oli helpompi kääntyä uuteen uskoon, kun he saivat pitää heille tutut juhlapyhät ja tavat juhlia. Pyhien nimet vaihtuivat kristillisiin ja niille annettiin kristilliset merkitykset. Nykyään kuusi, pukki ja muut Yulen viettotavat ovatkin monille tutumpia kristillisen joulun viettotapoina.
Nykyään yulepukilla tarkoitetaan usein erityisesti Suomessa ja Ruotsissa käytettäviä olkipukkikoristeita. Sitä ennen se on kuitenkin ollut vuoheksi pukeutunut, lapsia pelottava hahmo, jonka juuret ovat Suomessa ja muissa pohjoismaissa sekä germaanisessa pakanismissa. Myös suomalainen nuuttipukkiperinne ja keskieurooppalainen Krampus-hahmo ovat kytköksissä yulepukkiin. Kaikkien näiden pohjalta on vähitellen syntynyt nykyinen punaisiin pukeutuva, hyväntahtoinen ja lahjoja jakava joulupukki.
Yulehalko on yhä voimissaan oleva perinne erityisesti monissa Keski-Euroopan maissa. Halko voi olla esimerkiksi lihamureke tai suklaakääretorttu tai kirjaimellisesti halko eli iso, puusta valmistettu jätkänkynttilä. Yulehalkoja myydään myös joissain kaupoissa valmiina, nämä ovat usein kääretortun kaltaisia jälkiruokia.
Yulen viettotapoja
Ruoka ja juoma
glögi, pähkinät, karpalo, puolukka, appelsiini, muut hedelmät ja marjat, yulehalko, laatikot, kalkkuna, kinkku, kaneli, tähtianis, mausteneilikka, rosmariini, muut lämpimät mausteet
Tuoksut
kaneli, neilikka, anis, appelsiini, rosmariini, myski, mirhami, frankinsensi, mänty, kuusi, kataja, muut lämpimät ja mausteiset tuoksut sekä havupuiden tuoksut
Värit
punainen, vihreä, kulta, hopea, kupari
Kristallit
sitriini, verikivi, musta obsidiaani, vuorikristalli, punainen jaspis, vihreä aventuriini, pistaasiokalsiitti, sammalakaatti, lumikvartsi
Teemat ja symbolit
mistelinoksa, yulehalko, yulepukki, yulekuusi, himmeli, orjanlaakeri/piikkipaatsama, appelsiini, aurinko, havupuut, lumi, uudelleensyntyminen, valmistautuminen, kiitollisuus
Aktiviteetit
yulekuusen koristelu, haudoilla vierailu, glögin valmistaminen, piparien leipominen, yulehalon valmistaminen, lahjojen vaihto, kynttilöiden polttaminen, laulaminen, kodin koristelu, lumisateessa kävely, ovikranssin valmistaminen, askartelu luonnon antimista, esim. havuköynnökset tai kuivatut appelsiiniviipaleet köynnöksessä, simmer potin eli tuoksupadan valmistaminen
