OSTARA

vuosittain 21. maaliskuuta

 

Ostaran taustoja

Ostara on yksi Vuodenpyörän pienistä sapateista ja se tunnetaan myös nimillä Oestara, Oestre, Eostar, Alban Eiler ja kevätpäiväntasaus. Sitä vietetään tyypillisesti 20.-22. maaliskuuta.

Se on kevään ja hedelmällisyyden juhla, jonka juuret ovat germaanisessa kulttuurissa. Sen nimet ovat peräisin germaanisesta kevään jumalatar Eostresta ja kelttiläisessä kulttuurissa taas Alban Eiler tarkoittaa "Maan Valoa".

Myös kristillinen pääsiäinen on saanut alkunsa tästä sapatista ja molempien viettotavat ovatkin edelleen pitkälti samanlaiset.

Kevätpäiväntasaus tarkoittaa, että maailma on jälleen pienen hetken tasapainossa ja siksi noidat ja pakanatkin etsivät omaa sisäistä tasapainoaan näihin aikoihin.

Kuten Imbolcina, myös Ostaran aikaan keskitytään luonnon heräämiseen ja valon palaamiseen. Siivoaminen, siementen istutus, leipominen ja puutarhanhoito ovat olennainen osa Ostaran viettoa. Kasvien sijaan erityisesti kukkien istutus ja kodin koristelu leikkokukkasilla kuuluu Ostaraan.

Ostaran aikaan suoritettavat rituaalit on parasta tehdä ulkona, jos mahdollista. Rituaaleissa kannattaa myös hyödyntää erityisesti luonnon antimia, kuten kukkia, lehtiä ja oksia, mikäli mahdollista.

Ostaran viettotapoja

Ruoka ja juoma

raikkaat salaatit, mehut, hedelmät, värikkäät ruuat, pasha, rahkat, marjaisat leivokset ja kakut, pähkinät, siemenet, kanamunat, hunaja

Värit

kirkkaat värit, hempeät pastellin sävyt, vihreä, oranssi, keltainen, vaaleanpunainen

Kristallit

sitriini, karneoli, labradoriitti, sammalakaatti, valtamerijaspis, sateenkaari kuukivi, vaaleanpunainen kuukivi, lepidoliitti, ruusukvartsi

Tuoksut

marjojen, hedelmien ja kukkien tuoksut, makeat karkkimaiset tuoksut

Ajanvietteet

leipominen, siivoaminen, kukkien istutus, puutarhanhoito, luonnossa kävely, maalaaminen, askartelu, muu luova työskentely

Symbolit

munan muoto, kanamunat, suklaamunat, ruoho, kukat, aurinko, kanit, tiput, lampaat, apilat